Huotarinen, Vilja-Tuulia: [meidän tehtävämme...]

meidän tehtävämme on valvoa kuka lehmä hyppää kenenkin päälle

                   siitä tietää että sillä on kiima

                                                mutta unohdan aina, kummalla

iltaisin lehmäni asettuvat parijonoon

        Minea lypsetään kuiviin

                               Anastasia putoaa ojaan

Medeia romahtaa

                                Penelope turpoaa, Angelika saa vaivoikseen kärpäset

ja Thetis pakkopaidan

                   Afroditen utareista tulee mureketta

                                                                 Dianan hyppy jää lyhyeksi

                  Kaikkia sankarittaria ei voi pelastaa

mutta raivoisa Wonder Woman, punamultaa huulissaan

                                                       syöksyy lypsytarhan portti selässä kaupunkiin 

Ja kun sen tapaa Stockmannilla

                      se ei tervehdi enää

* Runot kirjasta “Iloisen lehmän runot”