Kailas, Uuno: Paljain jaloin
Paljain jaloin (Finnish)Niin mä kerran tieni aloin, niin mä kuljen: paljain jaloin.
Avohaavat syvät näissä ammottavat kantapäissä:
rystysihin joka kiven jäänyt niist´ on verta hiven.
– Mutta niinkuin matkan aloin, päätän myös sen: paljain jaloin.
Silloinkin, kun tuska syvin viiltää, virkan: – Näin on hyvin.
– Tapahtukoon tahtos sinun, Kohtaloni, eikä minun.
|