Rekola, Mirkka: Álomba (Uneen in Hungarian)
Uneen (Finnish)Uneen viimeinkin lipua vailla ruumiinsa kipua tunneista loputtomista.
Vaipuisin hiljaa sinne päin, missä sen pienen vaahteran näin leikkivän keltaisin lehdin. Sanoisin: nyt minä ehdin.
Nyt olet tähti, nyt olen maa. Tuulessa saatamme koskettaa.
|
Álomba (Hungarian)Végül álomba süpped testetlenül, a fájdalom végtelen érzéseitől.
Leszállnék ide csöndesen, hol a kis juharfát láttam, játszott sárga leveleivel. Mondanám: most ráérek.
Most csillag vagy, most föld vagyok. Érintkezhetünk a szélben.
|