Huotarinen, Vilja-Tuulia: [Medtem ko druge dirjajo skozi ščavje] ([Kun muut ryskivät tiheikköjen läpi] in Sloven)

Kun muut ryskivät tiheikköjen läpi

kullanruskea lehmä seuraa minua pienten puiden välistä,

ei poikkea polulta. Holly Golightly on ikiaikaista heimoa, kapea ja kevyt,

joskus pelkään että se menee ukkosen mukana, unohtuu sateeseen,

ottaa myrskyn hentojen lapaluidensa päälle pelkästä lähimmäisenrakkaudesta.

Kun se katoaa suolle, sumusta nousee kutsuhuuto, suovillan seasta

lehmän toiveikas laulu, sen luottamus minuun ei hellitä hetkeksikään.

Holly seuraa hyräillen, kiertää kanssani jokaisen mutkan

kohti kotia, näin se tahtoo, siihen se on tehty, en tiedä miksi itken.

* Runot kirjasta “Iloisen lehmän runot”

Medtem ko druge dirjajo skozi ščavje,

mi zlato-rjava krava sledi med drevesci,

ne skrene s poti. Holly Golightly je iz pradavne pasme, vitka in svetla,

včasih se ustrašim, da jo bo odnesel vihar, da bo pozabljena v dežju,

izvzemite nevihto na njenih krhkih lopaticah iz njene čiste bratsko-sestrske ljubezni. 

Ko izgine v močvirje, se iz megle dvigne njen glas, iz bombažne trave

nade polna kravja pesem, niti za hip se ji ne omaje zaupanje vame.

Holly živahno sledi, me po vseh ovinkih spremlja

domov, to hoče, za to je ustvarjena, ne vem, zakaj jokam.