Manner, Eeva-Liisa: Stroncium (részlet) (Strontium (poiminto) in Hungarian)
|
Strontium (poiminto) (Finnish)Tankki on pysähtynyt pellolle Juoksuhauta kasvaa leinikin Bunkkerin katolle on puhjennut utuinen heinä kuin pitsi tyhjyyttä vasten Rauha.
Ja radioaktiiviset perheet ilmanpaineen kääntämät huojuvat, tyhjät luut, paisunut ruumis ui kanavassa jalat merelle päin, taistelukala on tuonut kypärään puolison ja viettää häitä kyljet loistaen
Laiturilla nääntyy sanomalehti siivet auki muste haipuen: Holland ist in Not Holland gibt's nicht mehr Ruumis on tullut perille Maailma varistanut sairautensa
Weltall kohoaa, lepakko ääretön, kauheat siivet, joita koskaan ei mitata, poimuissaan armeijat, keihäsmetsä, maine ja kunnia ja uskonnolliset kulkutaudit. Welt als Wille und Vorstellung Sie Welt als Wolle die Welt als Hölle und als Verstelltheit
Sudennaamainen nisäkäs Mahtava piipittäjä maistanut kaikki taudit kerännyt kaikki lemut levittää itsensä saapuu sulaan magmaan.
Ja ryöstetty tähti, joka arvalla jaettiin suurten armeijain kuten muinoin jumalten kesken, varistaa kauneutensa sokean ihmisen vuoksi. Leikkivät, tanssivat, laulavat eläimet, kuultavat kalat ja innokkaat linnut kuolevat.
Autius. Vuorilla sataa lunta. Jokuruoko ei muista.
Tuolla puolen kääntyvät tähdet.
|
Stroncium (részlet) (Hungarian)A szántásokon tank Boglárka a lövészárokban Felejtetne bunkert a harmatos fű terülve mint csipkefüggöny a semmin Nyugalom
És rádióaktiv családok, légnyomásra pörgő dülöngők, üres csontok, a csatornákban puffadt testek úsznak tengernek lábbal A katona-hal sisakban hozza hitvesét és félre viteti
Állványokon kókad az újság nyitott szárnyai foszlanak feketén: Hollandia ist in Not Hollandia gibt's nicht mehr Céljához ért a test. Beteg lett a világ.
Weltall emelkedik, a denevér szörnyű nagy szárnya, melyet megmérni sem lehet, seregek a redőiben, dárdaerdő, hír, dicsőség, sok bibliai vész. Welt als Wille und Vorstellung Die Welt als Wolle die Welt als Hölle und als Verstellheit
Farkaspofájú emlős Hatalmas csipogva mindenbe belezabál, Járványok sűrítik a szagokat magát terjeszti puha magmába kiköt
És ellopja a csillagot, amelyet sorsa a nagyok seregébe rendelt, mint egykor az istenek idején szépsége vadember kedvéért hullik el. Állatok játszanak, táncolnak, énekelnek, halak villódznak, dolgos madarak döglenek.
Sivárság. Hó hull a hegyekre. A folyami nád nem emlékezik.
A csillagok elfordulnak innen.
|
