Petőfi Sándor: Falu végén kurta kocsma

Falu végén kurta kocsma,

Oda rúg ki a Szamosra,

Meg is látná magát benne,

Ha az éj nem közelegne.

Az éjszaka közeledik,

A világ lecsendesedik,

Pihen a komp, kikötötték,

Benne hallgat a sötétség.

De a kocsma bezzeg hangos!

Munkálódik a cimbalmos,

A legények kurjongatnak,

Szinte reng belé az ablak.

"Kocsmárosné, aranyvirág,

Ide a legjobbik borát,

Vén legyen, mint a nagyapám,

És tüzes, mint ifju babám!

Húzd rá cigány, húzzad jobban,

Táncolni való kedvem van,

Eltáncolom a pénzemet,

Kitáncolom a lelkemet!"

Bekopognak az ablakon:

"Ne zugjatok olyan nagyon,

Azt üzeni az uraság,

Mert lefeküdt, alunni vágy."

"Ördög bújjék az uradba,

Te pedig menj a pokolba!...

Húzd rá, cigány, csak azért is,

Ha mindjárt az ingemért is!"

Megint jőnek, kopogtatnak:

"Csendesebben vigadjanak,

Isten áldja meg kendteket,

Szegény édesanyám beteg."

Feleletet egyik sem ad,

Kihörpentik boraikat,

Végét vetik a zenének

S hazamennek a legények.

Szatmár, 1847. augusztus

Kylän päässä, rantapuolla

Seisoo krouvi; nähdä voisi

Joessakin sen kuvan tuolla,

Jos ei pimeä jo oisi.

Mutt’ yö pimeni jo. Nukkuu

Kaikki; tyhj’ on kylän raitti;

Lautankin jo kiinsi lukku.

Pimeys vaan valvoo – vaiti.

Mutta krouvist’ ääntä raikuu.

Pojat peuhaa, hoilaileepi,

Riita, riemu kauvas kaikuu,

Ikkunat särähteleepi.

”Lisään viiniä vaan aina!

Parastas tuo, muori kulta!

Vanhaa, niinkuin mummu vainaa,

Vaan kuin armaan’, täynnä tulta!”

”Mustalainen, joudu juhlaan!

Soita oikein hurjan lailla!

Nyt mä tanssin, rahat tuhlaan,

Sielun’ myön, jos viel’ ois vailla!”

Kolke kuuluu luukun takaa:

”Peuhaamasta lakatkaatte!

Hiljaa, pojat! – Herra makaa –

Muuten selkähänne saatte!” –

”Hiiteen herroines saat mennä!

Nytpä vasta oikein pannaan!

Vingu, viulu, jousi, lennä!

Maksuks vaikka paitan’ annan!”

Luukkuun taaskin joku kolkkaa,

Rukoilevi pieni neiti:

”Ihmiskullat, hiljaa olkaa!

Sairahana makaa äiti.”

Pohjaan lasit juodaan heti,

Soittajaa yks kylkeen nyhjää,

Loppunuottinsa se veti –

Koht’ on krouvi hiljaa, tyhjä.